🌌">

Interaktiivinen revontuliennuste & paikallinen sää

Takaisin ennustekarttaan

Geomagneettiset myrskyt ja avaruussää

Revontulet eivät ole pelkkä ilmakehän sääilmiö, vaan auringon ja Maan välisen monimutkaisen magneettisen vuorovaikutuksen huipentuma. Tätä kokonaisuutta kutsutaan avaruussääksi. Kun auringon voimakkaat purkaukset tai nopeat aurinkotuulivirrat törmäävät Maan magnetosfääriin, syntyy geomagneettinen myrsky, joka sysää miljardeja varattuja hiukkasia ilmakehäämme.

⚡ Tärkeimmät havainnot pähkinänkuoressa

  • Geomagneettinen myrsky syntyy, kun Auringon koronan massapurkaus (CME) tai nopea aurinkotuuli puristaa Maan magneettikenttää.
  • NOAA luokittelee myrskyt G1 (lievä, Kp 5) -tasosta aina G5 (äärimmäinen, Kp 9) -tasoon.
  • Voimakkaat myrskyt (G3–G5) levittävät revontulet koko Suomen yli ja mahdollistavat poikkeuksellisen värikkäät koronat myös Etelä-Suomessa.

1. Aurinkosykli 25 ja auringonpilkut

Auringon magneettinen aktiivisuus vaihtelee säännöllisessä 11 vuoden syklissä. Syklin huipulla, jota kutsutaan aurinkomaksimiksi, auringon pinnalle muodostuu runsaasti tummia auringonpilkkuja. Pilkut ovat alueita, joissa vääntyneet ja voimakkaat magneettikentät estävät lämmön nousua syvyyksistä pintaan.

Käynnissä oleva aurinkosykli 25 on osoittautunut huomattavasti edeltäjäänsä aktiivisemmaksi. Maksimin aikana ja heti sen jälkeen auringonflareja ja massapurkauksia havaitaan tiheään tahtiin, mikä tekee nykyvuosista poikkeuksellisen suotuisaa aikaa kokea laajamittaisia revontulinäytöksiä aina Etelä-Suomessa ja Keski-Euroopassa asti.

Geomagneettisen myrskyn synty: koronan massapurkaus ja Maan magneettikenttä
Infografiikka: CME-hiukkaspilvi iskeytyy Maan magnetosfääriin ja synnyttää geomagneettisen myrskyn.

2. Myrskyn lähteet: CME vs. koronan aukot

Avaruussään häiriöt saavat alkunsa kahdesta aivan erilaisesta auringon ilmiöstä:

3. IMF Bz -komponentti – Magneettinen "ovikello"

Vaikka aurinkotuulen tiheys ja nopeus olisivat korkeat, revontulia ei välttämättä synny ilman oikeaa magneettikentän suuntaa. Tätä planeettainvälisen magneettikentän pystysuuntaista komponenttia kutsutaan nimellä IMF Bz (mitataan nanotesloina, nT):

⚠️ Bz pohjoiseen (+, positiivinen):

Maan magneettikenttä ja aurinkotuulen magneettikenttä hylkivät toisiaan kuin kaksi samanmerkkistä magneettia. Aurinkotuuli kiertää Maan magnetosfäärin ohi, ja revontuliroihu jää vaisuksi.

✨ Bz etelään (–, negatiivinen):

Kentät ovat vastakkaismerkkiset ja tapahtuu magneettinen rekonnektio. Maan magneettinen suojaus aukeaa, ja aurinkotuulen plasma pääsee syöksymään suoraan napaseutujen ilmakehään. Mitä syvemmälle miinukselle (esim. -10 nT tai -20 nT) Bz painuu ja mitä pidempään se pysyy siellä, sitä voimakkaampi revontulimyrsky syttyy.

4. NOAA:n G-asteikko ja vaikutukset Maahan

Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimuslaitos NOAA luokittelee geomagneettiset myrskyt viisiportaiseen asteikkoon (G1–G5) vastaavan Kp-indeksin mukaan:

Taso Kp-indeksi Revontulten näkyvyys Vaikutukset teknologiaan
G1 (Pieni) Kp 5 Koko Suomessa, horisontissa Keski-Suomessa Pieniä heilahteluja sähköverkoissa ja satelliittinavigoinnissa
G2 (Kohtalainen) Kp 6 Korkealla taivaalla Keski-Suomessa, näkyy Etelä-Suomessa Suurjännitemuuntajien varoituksia, HF-radiokatkoksia pohjoisessa
G3 (Voimakas) Kp 7 Koko Suomessa zeniitissä, näkyy Baltiassa ja Puolassa Jännitehäiriöitä, satelliittien asennonsäädön korjauksia
G4 (Erittäin voimakas) Kp 8 Näkyy Keski-Euroopassa ja Yhdysvaltain eteläosissa Muuntajavaurioiden riski, laajoja GPS-paikannuksen virheitä
G5 (Äärimmäinen) Kp 9 Näkyy Välimerellä ja tropiikissa (harvinainen) Laajat sähköverkkorikot mahdollisia, satelliittien vikaantumisia
👨‍🔬

Kirjoittaja: FT Markus Alanen

Avaruussään ja optisen revontulitutkimuksen asiantuntija. Tieteellisesti tarkistettu: 8.9.2026.

Tieteelliset lähteet ja viitteet: